Hulevesi huuhtoo
näkyviin Jyväskylään luodun talousrakenteen ongelmat
(Julkaistu Keskisuomalaisen mielipidekirjoituksena 30.1.2017)
(Julkaistu Keskisuomalaisen mielipidekirjoituksena 30.1.2017)
Kaupunkilaisten
keskuudessa käyty keskustelu hulevesiviemäriverkoston järjestelyistä osoittaa
kuinka huono kaupunkilaisten luottamus on paitsi kaupungin viranomaisiin, myös
Jyväskylän Energia Oy:öön, järjestää viranomaisille asetetut velvoitteet
kaupunkilaisille edullisella tavalla. Tämä käsitys ei olekaan vailla
totuuspohjaa, sillä vuosien 2005 ja 2009 järjestelyillä onkin aiheutettu
merkittäviä hankalia ja kaupunkilaisille kalliita rakenteita, jotka tosin
silloin auttoivat kaupunginjohtajaa ja virkamiehiä selviämään taloudellisista
vaatimuksista. Valitettavasti nämä rakenteet ovat hankalia purkaa ja tulevat
aiheuttamaan pitkään hankaluuksia kuntataloutta ja energiatoimialaa kehitettäessä.
Kuitenkin JE ja kaupunki ovat mielestäni parantaneet toimintaansa ja
läpinäkyvyyttään.
Kaupunki aloitti
vastahakoisesti vuonna 2016 maksaa Jyväskylän Energia Oy:lle 2,2 M€/vuosi (+ALV
24 %) yleisiltä alueilta pois johdettavasta hulevedestä, mikä on seurausta
1.9.2014 tulleiden maankäyttö- ja rakennuslain sekä vesihuoltolain muutoksista,
joissa vastuu hulevesien hallinnan järjestämisestä osoitettiin
asemakaava-alueella kunnalle, eikä vesilaitokselle. Uuden lain mukaan
vesiliiketoiminnan tilinpäätös piti myös eritellä ja julkaista ensi kertaa
avoimesti, kun se aikaisemmin oli piilotettu yleiseen JE:n yleiseen
tilinpäätökseen. Ennen vuotta 2016 hulevesiviemäröinnin kustannukset maksettiin
JE:lle kaupunkilaisten ja muiden kuin kaupungin kiinteistöjen vesimaksuissa
(+ALV 24 %).
Eriteltynä
hulevesitoiminta olikin ja on vielä tämän kaupungin maksun jälkeenkin JE:lle
tappiollinen liiketoiminta, koska hulevesiviemärit ovat JE:n taseessa noin 38
M€:n arvoiset ja niiden omistaminen on rahoitettu 6 %:n koron lainalla, jota ei
voi lyhentää (esim. Ari Hirvensalo, IL/17.1.2017). JE:llä on lukuisia tehtäviä,
eikä hulevesiliiketoiminta ja hulevesiviemäreiden omistaminen oikeasti kuuluisi
JE:lle ollenkaan. Mutta niillä on saatu aikaan rahoituskuvio, jolla kaupungin
tase on parantunut ja jolla on rakennettu automaattinen ja jatkuva, mutta
keinotekoinen saatava kaupungille, joka pienentää valtionveroja ja veroäyriä.
Ongelma on kuitenkin se, että samaan aikaan JE Oy laskuttaa maksuissaan
arvonlisäveron 24 %, kun kaupunki veromaksuissa ei sitä tee. Todellisuudessa
kaupunkilaiset häviävät järjestelyssä, sillä vältetty yhteisöverokanta on vain
20 %, joka maksetaan vain voitosta. Tässä suhteessa taloushallinto on viritetty
maksimoimaan kaupungin taloudellinen etu, ei kaupunkilaisten etua, mikä on
mielestäni täysin väärin.
Nyt keskustellaan niistä
maksumuutoksista, jotka tapahtuvat kun hulevesikustannusten kattaminen siirtyy
kaupungille, joka on esittänyt suunnitelmat huleveteen kohdistuvien
veromaksujen järjestämiseksi. On selvää, että maksut kasvavat, sekä kohdistuvat
enemmän niihin kaikkiin 16 000 Jyväskylän kiinteistöön, joilta hulevesi on
johdettava pois. Alun perin tämä kustannukset olivat siis kerätty JE:n
perimissä kiinteistöjen liittymämaksuissa ja erityisesti vesimaksuissa kaikilta
kaupunkilaisilta, koska liittymämaksut eivät riittäneet hulevesikustannuksien
kattamiseen. Eikä kaupunki kerää enää maksuissaan arvonlisäveroa 24 %, niin
kuin JE joutui tekemään.
Jyväskylässä
toteutetun hulevesiviemäröinnin järjestämisen vinouman korjaaminen on hankalaa
ja synnyttää muutoksessa häviäjiä, mutta myös voittajia, erityisesti kohdistuen
niihin tahoihin, joiden maksuihin ei tule jatkossa enää kohdistumaan
aiheettomasti huleveteen kohdistuneita kustannuksia.
Yksi voittaja on JE,
joka on 2016 alkaen saanut huleveteen kohdistuvia lisämaksuja kaupungilta 2,2
M€, samalla kun nämä hulevesikustannukset ovat poistuneet vesiliiketoiminnan
kustannuksista. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä JE:n vesiliiketoiminnan
liikevaihto oli 38.9 M€ (mikä siis ei enää sisältänyt hulevesitoimintaa).
Jyväskylässä vesi oli 2015 erittäin hyvä bisnes, sillä ennen korkokuluja ja
poistoja vesiliiketoiminnan liikevoitto oli 24,8 M€ eli 63,7 % liikevaihdosta,
joiden jälkeenkin liiketulos oli 12,5 M€ eli 32,2 %. Nämä ovat sellaisia
lukemia, joista vapailla markkinoilla toimivat yritykset eivät oikeasti pysty
edes haaveilemaan. Tämän jälkeen vesiliiketoiminta maksoi korkoja 5,35 M€.
Arvonlisäveroa JE keräsi vesimaksuilla kaupunkilaisilta 9,33 M€ eli enemmän
kuin mitä kaupunki sai korkohyötyä.
Miksi sitten vesi on
vielä niin kallista Jyväskylässä? Vaikka kaupunki on viime vuodesta alkaen
maksanut hulevesimaksua ja liiketoiminta on ollut pitkään erittäin kannattavaa?
Olin itse jo aikoinaan yllättynyt, ettei 2015 tilinpäätös herättänyt suurempaa
parran pärinää aiheesta. Olen itse pyrkinyt kyseenalaistamaan vesimaksun
suuruuden säilyttämisen korkeana JE:n hallituksessa, mutta tässä suhteessa olen
jäänyt yksin. Ainoa minun hyväksymä perusteltu syy säilyttämiseen on
varautuminen uuden jätevedenpuhdistamon aiheuttamiin maksuihin, mutta toisaalta
en näe sillä olevan niin suuri vaikutus, että tämä liiketulostaso on pitkään
perusteltu. Toisaalta JE:n muut liiketoiminnat, erityisesti alhaisen
sähkönhinnan takia, eivät ole Keljonlahden aikana olleet erityisen kannattavia.
Odotan mielenkiinnolla ja osittain vesiliiketoimintaan liittyvällä kauhulla
JE:n tulevaa vuoden 2016 tilinpäätöstä, sillä pelkään vesiliiketoiminnan
tuloksen olleen liiankin hyvän.
Petri Nyberg
DI, Yrittäjä
Jyväskylän Energia Oy:n hallituksen jäsen
Jyväskylän seudun yrittäjäkokoomus ry:n
puheenjohtaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti