Kaikille toimiva kotikaupunki

Kaikille toimiva kotikaupunki

(Julkaistu KSML mielipidepalstalla 20.3.2017)

Meillä kaikilla on ikään tai sosiaaliseen asemaan katsomatta oikeus turvalliseen ja toimivaan asuinympäristöön. Itse rakennusalan yrittäjänä ja alan koulutuksen omaavana näen valtavan potentiaalin kehittää Jyväskylää ja sen toimintaa oman alani näkökulmasta.

Kaupungin maankäyttöpolitiikan avulla voimme määritellä minkälaisia, minkäkokoisia, minkä näköisiä ja jopa minkälaisella asukasrakenteella olevia asuinalueita haluamme muodostaa eri puolelle kaupunkia. Kaavoittamalla asuinalueita vastaamaan tulevaisuuden tarpeita turvaamme palveluiden riittävyyden tai vastaavasti säilyvyyden eri alueilla. Otetaan huomioon ikääntyvä väestö, heidän tulevaisuuden asuntotarve, ja pyritään pitämään ikärakenne alueilla mahdollisimman tasaisena. Huomioidaan lapsiperheet, jotka tarvitsevat kouluja ja päiväkoteja.

Entä sitten Jyväskylän keskusta? Keskustan vetovoima asuinalueena on säilynyt ja etenkin sijoittajien suosiossa ovat keskustan pienet asunnot. Eikö keskustassa voisi hyödyntää jo olemassa olevia kiinteistöjä, joiden käyttö esim. toimistoina tai vastaavina on lakannut ja nyt ovat tyhjillään, ja mietitään kuka niiden ylläpitokustannuksista vastaa. Tarkastetaan alueen vanhat kaavat ja mietitään uusiksi voisiko rakennusten käyttötarkoitusta muuttaa asunnoiksi vastaamaan nykyhetken ja tulevaisuuden asuntotarvetta? Samalla saisimme eheytettyä keskusta-alueen rakennusten ilmettä kunnostamalla vanhoja arvokiinteistöjä ja antamalla niille uuden elämän mahdollisesti uusien jyväskyläläisten kotina. Joidenkin rakennusten yhteyteen saisi varmasti myös uusia toimitiloja pienelle yritystoiminnan harjoittamiselle.

Kaupungin kaavoituksella on siis suuri merkitys koko Jyväskylän toiminnalle, missä asutaan ja miten, missä työskennellään ja missä vietetään eläkepäiviä ja minkälaisessa ympäristössä. Näihin asioihin on nyt mahdollisuus vaikuttaa antamalla äänesi kuntavaaleissa!

Reetta Nummelin

Rakennusalan Yrittäjä Kuntavaaliehdokas Jyväskylä (kokoomus) 

Ikäihmisten lääkitys laitettava kuntoon

(Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 18.3.2017)

Iäkkäiden lääkitysongelmat ovat hyvin yleisiä. Vuosien mittaan käyttöön jää lääkkeitä, joita ei välttämättä enää tarvitsisi. Lääkehaittoja saatetaan hoitaa uudella lääkkeellä.

Ratkaisu tähän ei kuitenkaan ole se, että lääkkeitä jätettäisiin ottamatta ominpäin. Lääkityslistoista kotona asuvilla vain n. 15% pitää paikkaansa. Sairauksia pitää kuitenkin hoitaa ja lääkäri–potilas-suhde on tärkeä.

Vain puolet pitkäaikaislääkityistä käyttää lääkkeitään ohjeen mukaan. Joskus syy voi olla taloudellinenkin.

Lääkehoidon kokonaisuuden tulisi olla sellainen, että siihen voi hyvillä mielin sitoutua. Turvallinen, tehokas, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen.

Iän myötä ihmisen elimistö muuttuu. Rasvapitoisuus nousee ja elimistö kuivuu. Munuaisten toiminta heikkenee niin, että 80-vuotiaalla on keskimäärin puolet munuaistoiminnasta jäljellä.

Nämä asiat vaikuttavat lääkkeiden annossuosituksiin ja joidenkin lääkkeiden soveltuvuuteen iäkkäille.

Lääkehaitat ja hoitoon sitoutumattomuus aiheuttavat turhia terveydenhuollon menoja toistuvina päivystyskäynteinä, sairaalajaksoina ja kaatumisina. Ne lisäävät kotihoidon käyntien tarvetta.

Myös lääkkeiden ottoaikojen optimointi auttaa hoitajien aamuruuhkien tasaamiseen. Kotona asumisen tukemisessa tasapainoinen ja tarkoituksenmukainen lääkitys on oleellinen asia. 

Iäkkäille monilääkityille pitäisi STM:n suosituksen mukaan tehdä vuosittain lääkehoidon kokonaisarviointi. Nykyinen tapa kuitata asia yhden ammattiryhmän lääkityslistan tarkistuksella ei täytä tätä.

Hallitusohjelmaankin on kirjattu, että lääkehoidon kokonaisarviointeja tuetaan. STM:llä on menossa myös rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelma.

Fimealla on hyvät määritelmät moniammatillisen lääkehoidon järkeistämisen malleista ja tasoista. Niitä on tutkittu 600 kotihoidon asiakkaalla ILMA-tutkimuksessa, joka on toteutettu Itä-Savon Sairaanhoitopiirissä, Lahden kaupungissa, Forssan hyvinvointikuntayhtymässä, Juvan kunnassa ja Selänteen peruspalvelukuntayhtymässä.

Kokemukset ovat olleet niin hyviä, että malli on jäämässä käyttöön tutkimuspaikkakunnilla. Käytäntö on olemassa jo monella muullakin paikkakunnalla ympäri Suomea.

Lääkehoidon kokonaisarviointiin osallistuvat yhteistyössä lääkäri, sairaanhoitaja ja farmasisti. Vastuut ammattiryhmillä säilyvät, mutta tietoa hoidettavasta ja osaamista pystytään yhdistämään.

Lääkitysongelmien väheneminen vähentää turhaa työtä lääkäreiltä ja hoitajilta. Iäkkäitä hoidetaan kokonaisvaltaisesti heitä kuullen ja elämänlaatu paranee.

Osaavia farmasisteja meillä on niin julkisella puolella, apteekeissa kuin ammatinharjoittajinakin. Farmaseuteilla ja proviisoreilla on yliopistokoulutus lääkkeistä. Lääkehoidon kokonaisarvioinnin erityispätevyys on lisäksi laaja erikoistumiskoulutus. Pitäisikö osaamista hyödyntää?

Nyt rakennamme tulevaa sotea. Olisiko aika saada apteekit ja muut farmasian alan osaajat tiiviimmäksi osaksi terveydenhuoltoa ja vanhuspalveluita myös Keski-Suomessa?

Maria Mäkelä

Farmaseutti, yrittäjä ja omaishoitaja

Kuntavaaliehdokas Jyväskylä (Kok.)

www.mariamakela.fi

Hetkessä tulevaisuus uusiksi

Hetkessä tulevaisuus uusiksi

(Mielipidekirjoitus on julkistu Keskisuomalaisessa 5.2.2017)

Kunnallisvaalien alla omaishoitajat nostetaan aina esille. Moni kertoo ajavansa heidän asiaa. Silti vaalien jälkeen heidät unohdetaan. On paljon epäkohtia, joita ei saada kuntoon.

Omaishoitotilanteita ei tunnisteta. Omaishoitajien elämäntilanteet voivat olla hyvin erilaisia. Kukaan ei tiedä, koska se sattuu omalle kohdalle. Hiipien tai hetkessä.

Hoidettavia on lapsesta iäkkääseen. Monella eri tavalla haastavia. Työnteon ja omaishoidon yhteensovittaminen on vaikeaa tai jopa mahdotonta. Sitä pitäisi tukea kaikin mahdollisin keinoin. Sairaan tai vammaisen lapsen hoito voi olla todella sitovaa ja raskasta keskellä ns. ruuhkavuosien. Iäkkäät taas kamppailevat omankin terveytensä ja jaksamisensa kanssa. Millaiset vaikutukset ovat kun lapsiperheen toinen vanhempi sairastuu tai loukkaantuu ja toinen jää omaishoitajaksi?

Omaishoito vaikuttaa kaikkeen. Toimeentuloon, uraan, eläkkeeseen, asumiseen, liikkumiseen, harrastuksiin, nukkumiseen, läheisiin, ihmissuhteisiin, terveyteen ja jaksamiseen. Tämä pitäisi huomioda paremmin ja yksilöllisemmin. Moni kaipaa ihan käytännön apua, vaikka siivoamiseen. Tilapäishoitopaikkoja tarvitaan lisää. Nopeaa apua tulisi olla saatavilla kun itse sairastut tai tulee muuta yllättävää. Palveluseteleitä pitäisi myös antaa enemmän ja ilman tuen menetystä.

Liikuntaankin voisi varmaan kannustaa maksuttomilla uimahalli- ja kuntosalipääsyillä. Ei olisi valtava kustannus. Sekin ennaltaehkäisisi vaivoja ja auttaisi irtautumaan hoidettavasta, jos vain hoitoapukin järjestyisi joustavasti siksi ajaksi. Moni jaksaisi pidempään.

Päätöksenteossa asioilla on aina monta puolta. Pitkäaikaisvaikutuksiin pitäisi keskittyä enemmän. Omaishoidon palkkiot ovat pieniä, vaikka jokainen omaishoitaja tuo kunnalle valtavia säästöjä. Tukitoimia vähitellen kehitetään, mutta niistä vähennetään palkkion määrää. Osalla ne jäävät siksi käyttämättä. Nämä asiat kostautuvat lopulta.

Maria Mäkelä
Farmaseutti, yrittäjä ja omaishoitaja

Kuntavaaliehdokas Jyväskylä (Kok.)
www.mariamakela.fi