(Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 18.3.2017)
Iäkkäiden lääkitysongelmat ovat hyvin yleisiä. Vuosien mittaan käyttöön jää lääkkeitä, joita ei välttämättä enää tarvitsisi. Lääkehaittoja saatetaan hoitaa uudella lääkkeellä.
Iäkkäiden lääkitysongelmat ovat hyvin yleisiä. Vuosien mittaan käyttöön jää lääkkeitä, joita ei välttämättä enää tarvitsisi. Lääkehaittoja saatetaan hoitaa uudella lääkkeellä.
Ratkaisu tähän ei kuitenkaan ole se, että lääkkeitä jätettäisiin ottamatta ominpäin. Lääkityslistoista kotona asuvilla vain n. 15% pitää paikkaansa. Sairauksia pitää kuitenkin hoitaa ja lääkäri–potilas-suhde on tärkeä.
Vain puolet pitkäaikaislääkityistä käyttää lääkkeitään ohjeen mukaan. Joskus syy voi olla taloudellinenkin.
Lääkehoidon kokonaisuuden tulisi olla sellainen, että siihen voi hyvillä mielin sitoutua. Turvallinen, tehokas, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen.
Iän myötä ihmisen elimistö muuttuu. Rasvapitoisuus nousee ja elimistö kuivuu. Munuaisten toiminta heikkenee niin, että 80-vuotiaalla on keskimäärin puolet munuaistoiminnasta jäljellä.
Nämä asiat vaikuttavat lääkkeiden annossuosituksiin ja joidenkin lääkkeiden soveltuvuuteen iäkkäille.
Lääkehaitat ja hoitoon sitoutumattomuus aiheuttavat turhia terveydenhuollon menoja toistuvina päivystyskäynteinä, sairaalajaksoina ja kaatumisina. Ne lisäävät kotihoidon käyntien tarvetta.
Myös lääkkeiden ottoaikojen optimointi auttaa hoitajien aamuruuhkien tasaamiseen. Kotona asumisen tukemisessa tasapainoinen ja tarkoituksenmukainen lääkitys on oleellinen asia.
Iäkkäille monilääkityille pitäisi STM:n suosituksen mukaan tehdä vuosittain lääkehoidon kokonaisarviointi. Nykyinen tapa kuitata asia yhden ammattiryhmän lääkityslistan tarkistuksella ei täytä tätä.
Hallitusohjelmaankin on kirjattu, että lääkehoidon kokonaisarviointeja tuetaan. STM:llä on menossa myös rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelma.
Fimealla on hyvät määritelmät moniammatillisen lääkehoidon järkeistämisen malleista ja tasoista. Niitä on tutkittu 600 kotihoidon asiakkaalla ILMA-tutkimuksessa, joka on toteutettu Itä-Savon Sairaanhoitopiirissä, Lahden kaupungissa, Forssan hyvinvointikuntayhtymässä, Juvan kunnassa ja Selänteen peruspalvelukuntayhtymässä.
Kokemukset ovat olleet niin hyviä, että malli on jäämässä käyttöön tutkimuspaikkakunnilla. Käytäntö on olemassa jo monella muullakin paikkakunnalla ympäri Suomea.
Lääkehoidon kokonaisarviointiin osallistuvat yhteistyössä lääkäri, sairaanhoitaja ja farmasisti. Vastuut ammattiryhmillä säilyvät, mutta tietoa hoidettavasta ja osaamista pystytään yhdistämään.
Lääkitysongelmien väheneminen vähentää turhaa työtä lääkäreiltä ja hoitajilta. Iäkkäitä hoidetaan kokonaisvaltaisesti heitä kuullen ja elämänlaatu paranee.
Osaavia farmasisteja meillä on niin julkisella puolella, apteekeissa kuin ammatinharjoittajinakin. Farmaseuteilla ja proviisoreilla on yliopistokoulutus lääkkeistä. Lääkehoidon kokonaisarvioinnin erityispätevyys on lisäksi laaja erikoistumiskoulutus. Pitäisikö osaamista hyödyntää?
Nyt rakennamme tulevaa sotea. Olisiko aika saada apteekit ja muut farmasian alan osaajat tiiviimmäksi osaksi terveydenhuoltoa ja vanhuspalveluita myös Keski-Suomessa?
Kuntavaaliehdokas Jyväskylä (Kok.)
Farmaseutti, yrittäjä ja omaishoitaja
Kuntavaaliehdokas Jyväskylä (Kok.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti